Moi!

Välillä pitää päivittää tännekin kuulumisia! Tämän päivän olen mielessäni pyöritellyt eilisen kuninkaallisen hääparin kakkua, mutta päätin kuitenkin jättää taas kerran itselle leipomisen koska tuo massa tuntuu juuttuneen lanteille pysyväisesti! Sain viime kesänä tosiaan päähännouseman että aloitan kokeilemaan josko oppisin juoksemaan. Ensitavoite oli 5 km, ja siihen pystyin kuuden viikon harjoittelulla, siitä kymmeneen kilometriin nousemiseen meni pari kuukautta, kun jostain syystä sairastelin talvella jatkuvasti jonkun sortin flunssaa. Noudatin niinsanottua Sohvaperunan juoksukoulua. Siinä on hyvänä puolena se että alku on todella rauhallinen, joten elimistö kerkiää tottua liikkumiseen.

Sitten sain päähäni että joku kannuste täytyy olla että into juosta jatkuisi, ja siinä aikani pohdittuani ilmoittauduin Raatteen maratonille juoksemaan elämäni ensimmäisen puolimaratonin, 21,1 km, tai ainakin sinnepäin, koitan itselleni uskotella että se on vain 20 km!! Talvi meni sauvakävellen, hiihtäen ja välillä juosten, heti kun lumet suli niin mukaan enemmän juoksua ja pyöräilyä.

Polarin sykemittarilla tehtynä kuntoindeksi oli viime kesänä todella surkea, 1, ja nyt pari kuukautta sitten tehtynä se oli 2. Ei siis mitään kehuttavaa mutta ainakin kunto on parantunut.

Tätä ensimmäistä virallista puolimaratonille valmentautumisviikkoa on leimannut maan kauhea flunssa! Vain kaksi kertaa koko viikkona olen uskaltautunut lenkille, ja perjantaina tuli vedettyä toipilaana 2h lenkki osin kävellen ja osin juosten, sekä eilen lauantaina puolen tunnin juoksu. Minulla on sellainen 12 viikon ohjelma jota noudatan, mutta tosiaan tämä ensimmäinen viikko on mennyt jo ihan penkin alle. Nyt on olo kuitenkin ihan hyvä, ja tänään on ohjelman mukaisesti lepopäivä.

Tässäpä kuva aamulenkistä! Jotenkin rakastan aamulenkkejä, hetkeä kun olet vielä oikeasti väsynyt mutta tunnet herääväsi yhtäaikaa luonnon kanssa.